mirka

Ihmisten kanssa kun ollaan tekemisissä niin kuunteleminen ja puhuminen ovat avainasemassa. Varsinkin se kuunteleminen. Minulle ei tuota ongelmia puhua vaikeista ja epämiellyttävistä asioista.

 Rehellisyys on aina parempi vaihtoehto kuin valhe tai asioiden kiertely.

♦

Eli mitä sitten on olla sosiaalityöntekijä tai kansankielellä sossu?

Monille tulee, kiitos median varmasti mieleen ensimmäisenä toimeentuloon liittyvät asiat, epäreilu kohtelu ja lasten huostaanotto ilman mitään syytä!

Vai tuleeko jollekin mieleen jokin positiivinen ajatus sanasta sossu?

♦

Sosiaalityöntekijänä sitä saa jatkuvasti käydä avointa ja rehellistä dialoogia, (joskus monoloogia) ihmisten kanssa. Aiheet ja avuntarpeet vaihtelevat kodittomuudesta, raiskauksista, hyväksikäytöistä, itsemurhista, eri traumoista ja riippuvuuksista. Mielenterveys, seksuaaliset poikkeavuudet, rasismi, vanheneminen, uskonnon vapaus, eutanasia, taloudelliset asiat aina vuokrasta-velkaneuvontaan ovat myös arkipäivääsi. Unohtamatta sairauksia, rikollisuutta, köyhyyttä, vähävaraisuutta, samaa sukupuolta olevat avioliitot, lastensuojelua, huostaanottoja ja pakolaisia.

Tässäkään ei ollut vielä kaikki, vaan vain murto-osa työn moninaisuudesta jota ohjaa vankka lainsäädäntö.

Itse koen vahvasti, että tähän työhön täytyy olla intohimoa ja ehkäpä vähän kutsumustakin, sillä se vaatii tietynlaista persoonallisuutta jaksaa käsitellä yllä mainittuja asioita päästämättä niitä ihon alle.

On hyvä omata kyky nähdä valoa siellä missä toiset eivät sitä näe.

Sosiaalityö ei tee eroa rikkaiden tai köyhien välille. Se ei tuomitse, vaan se auttaa tasa-arvoisesti kaikkia ihmisiä.

Sinä voit hyvinkin olla sosiaalityöntekijän avun tarpeessa jossain vaiheessa elämääsi, vaikka se nyt voi tuntua tosi kaukaiselta ja vieraalta ajatukselta. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja sitä ei koskaan voi tietää mitä omalle kohdalle osuu. Silloin sinun on hyvä tietää, että sosiaalityöntekijä on se sinun rinnallakulkijasi ja auttajasi.

Työssä joutuu sietämään paljon epävarmuutta ja hyväksyä sekin, että kaikkia ei vaan voi auttaa, sillä jokainen meistä päättää loppupelissä itse mitä elämälleen tekee. Myöskään kaikki eivät halua ottaa apua vastaan ja sekin tosiasia on vain hyväksyttävä.

♦